Koukussa ketoon

13.12.2019

Tämä tarina on tosi. Ja pitkä. Tässä on myös opetus, jonka paljastan postauksen lopussa. Tässä on mukana myös affiliatelinkki (*). Toivottavasti kuitenkin jaksat kulkea kanssani tämän matkan ihan loppuun asti.

Tämä postaus kertoo 55-vuotiaasta naishmisestä, jolla on lähes koko ikänsä ollut painonhallinta ongelmia. Massakausi on ollut tarpeettoman pitkä, mutta väliin on toki kuulunut kausia, jolloin luuviulukin on soinut. Ensimmäiset muistot painosta huomauttamisesta ovat 70-luvun puolivälistä. Silloin Savukoskella oli vaatekauppa KarinMaija. Muistan Maijan sanoneen, että voi hyvä tyär ko sie olet laiha. -Sinun pitäisi hakea vaatteesi lasten osastolta. Näkisipä Maija minut nyt 😊. Mutta silti en ole juurikaan tuntenut oloani lihavaksi, vaikka peili on kyllä kertonut muuta. Ja puntari.  Olen aina verrannut lihavuutta jaksamiseen. Silloin, kun jaksaa tehdä yhtä ja toista, niin ei ole paino-ongelmia. Tällä tietämyksellä sitä elämää on taaperrettu jo yli puoli vuosisataa.

Yksi ynnä yksi on kaksi. Varsinainen kiinnostukseni ketoruokavalioon heräsi, kun vuosi sitten nivelkivut käsissä alkoivat olla todella hankalia. Olin pari vuotta aiemmin oppinut kutomaan sukan ja ennen kaikkea siihen kantapään ja ajattelin, että taas on joululahjaongelmat ratkaistu, kun väsään lähimmilleni sukkia. Tuhersin itkua ja väänsin puikkoja. Välissä sormet kohmettuivat koppuralle ja tikut tippuivat. Pakko oli nostaa kädet ylös ja todeta että ei tämä vain onnistu. Minulla oli piirrettynä moni sukanvarsimalleja ruutuviholle ja odotin intopinkeänä , jotta pääsisin niitä tekemään. Monen epäonnisen päivän ja kivuliaan yön jälkeen, olin jo ihan varma, että olen perinyt suvussa esiintyvän nivelreuman. Voi se näin ollakin, en mennyt mitään diagnoosia lääkäriltä hakemaan, vaan turvauduin jokamiehen (ja varsinkin naisen) kotilääkäriin, googleen.

Ja tarinaahan googlessa riitti, vaikka kuinka. Asiasta ja asian vierestä. Mitä enemmän hain erilaisia tietoa reuman oireista, sitä useammin kohtasin tietoa ruokavalion merkityksestä sairauksien hoidossa. Kaikista eniten ruokavalioista nousi esille ketogeeninen ruokavalio. Olin siitä kyllä kuullut, mutta en sen enempää koskaan miettinyt, mitä se oikein sisältää. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa mutta minun tapauksessani saatu tieto aiheutti sen, että janosin koko ajan lisää tietoa. Luin kaiken mahdollisen ketoruuasta, sen vaikutuksista ja ennen kaikkea ihmisten onnistumistarinoista, joissa oli selätetty migreeni, verenpaine, silmäsairauksia, diabetes, verenpaine, iho-ongelmat. Tarinoita oli moni ja jokainen kosketti syvältä.

Tällä löytöretkellä ketogeeniseen ruokavalioon, tutustuin (*)ketokickstart-valmennukseen. Kävin tutustumassa valmennukseen siltä osin, kun sitä vapaasti verkossa oli luettavissa. Bingo! Tulin niin vakuuttuneeksi siitä, että tämän täytyy olla sitä millä rupean itseäni hoitamaan. Ostin valmennuksen ja se oli loppuelämäni paras päätös! Pääajatukseni koko ajan oli se, että pääsisin irti hankalista nivelkivuista. Vaikka olin lukenut myös huikeista painonpudotuksista mitä ihmiset ovat saaneet aikaan, en ajatellut sen itselläni onnistuvan. Ensimmäisen ketoviikon jälkeen oireet sormissa vähenivät ja jotenkin tuntui siltä, että housun vyötärö löysyyntyi. Puntarilla käydessäni -4 kg. Vähänkö hymyilytti. Kaiken lisäksi olotila oli kuin eri maailmasta, virtaa riitti ja laulatti. 

Elettiin helmikuuta 2018. Olin silloin töissä toisella puolella lääniä ja olin saanut kerättyä itseeni aika monta kilon ylimääräistä. Sanon sitä Keminmaa-lisäksi. Perjantaita silmällä pitäen tuli tehtyä pitkiä päiviä ja sillä oli helppo korvata ulkoilu ja muu liikunta. Pitkän työpäivän päälle oli taas hyvä mussuttaa jotain herkkua. Luojan kiitos, en ole ollut koskaan kova karkki- tai pullaihminen. En varmaan mahtuisi oven karmista sisälle, jos näin olisi ollut.

Uuden ruokavalion myötä opiskelin ravintotiedettä ihan uusilla tunnusluvuilla. Hiilarit poijes ja rasva ja proteiini tilalle. Latasin puhelimeeni Yazio-sovelluksen, johon kirjasin kaikki syömäni. Valmennuksesta olin saanut itselleni lasketut makrot, eli määrät paljonko minun pitää syödä. Helppoa kuin heinänteko. Suurin piirtein sitä noudattaen kilot on kadonneet, yksi kerrallaan.

Monet ystäväni kyseenalaistavat miksi viitsin värkätä ketoruokaa. Mielestäni en sitä värkkää. Teen ihan tosissani kuin mitä tahansa ruokaa. Sillä erotuksella, että tiedän tämän ruuan tekevän minulle muutakin hyvää kuin vievän nälän. Paljon lihaa, kalaa, kasviksia, hyvää rasvaa ja puhtaita elintarvikkeita. Eikö kuulostakin hyvältä? Kyllä tässä iässä jo itseen sen verran kannattaa panostaa, että hellii itseään vain parhaalla ruualla.

Tänään, liki vuosi tämän hyvän päätöksen jälkeen, voin todeta onnistuneeni. Vaikka matkaa on vielä jäljellä monessa suhteessa, mutta sen tiedän, että tämä ruokavalio on loppuelämän ruokavalio. Ei mikään satunnainen dieetti ja äkkikuuri. Nivelkivut ovat kadonneet lähes kokonaan, verenpaine laskenut, verensokerit laskeneet, närästys on kokonaan pois...ja mikä parasta -17 kg.

En halua olla mikään ketosaarnaaja, mutta olen niin valtavan onnellinen siitä, että vaivat ovat vähentyneet, vireystaso on korkea, kiloja on kadonnut ja ketoruoka on vaan niin hyvää. Ps. pakko kertoa, että meidän perheessämme tämä on ollut isompikin projekti sillä poika ja miniä ovat tiputtaneet liki 50 kg yhteensä.

Tekstissä on affilialinkki ketokikcstart-valmennukseen. Mikäli asia kiinnostaa sinua siinä määrin että haluat kokeilla (suosittelen), menemällä linkistä ostamaan valmennuksen, tuet minun blogiani. Saan ostoksestasi komission, jonka avulla ylläpidän tätä blogia.

Ja luvattu opetus. Kun syöt hiilaria, älä syö rasvaa. Kun syöt rasvaa, älä syö hiilaria.

Ps.Käyn tässä järjestöntä kamppailua itseni kanssa, postaanko tähän kuvaparin 2018-2019...vai en? Mutta toisaalta, yksi kuva kertoo enenmmän kuin tuhan sanaa. Olkoon ja menköön! Pöäset katsomaan kuvan tästä